Lastensuojelun tärkein tavoite on toteuttaa lapsen etu. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelussa kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Lapsen etu tarkoittaa arviota siitä, mitkä asiat ja päätökset turvaavat lapsen ja nuoren eri oikeudet mahdollisimman täysimääräisesti. Aikuisten täytyy pohtia tarkkaan, millaisia merkityksiä eri oikeuksilla on lapsen edun arvioinnin kannalta. 

Joskus lapsen etu on helposti pääteltävissä. Esimerkiksi päihteistä on laissa selkeät ikärajat, joiden tarkoitus on suojella lapsia ja nuoria. Päihteiden käyttö ei siis ole heidän etunsa mukaista. Myöskään väkivallan kokeminen tai oma väkivaltainen käytös ei ole koskaan lapsen tai nuoren edun mukaista. Nuorelle kuuluvat eri oikeudet voivat kuitenkin olla myös ristiriidassa keskenään.

Aikuisten on välillä ratkaistava, aiheutuuko nuorelle vaaraa tai vahinkoa siitä, että hän käyttää jotain hänelle kuuluvaa oikeuttaan. Jos näin on, aikuisten velvollisuutena on ratkaista tämä ristiriita ja turvata etusijalla oleva oikeus riittävästi. Tämä voi tarkoittaa sitä, että heidän täytyy samalla rajoittaa nuoren jonkin toisen oikeuden käyttöä.

Merkittävä oikeuksien ristiriita on tilanteessa, jossa nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Sosiaalityöntekijät ovat silloin arvioineet, että nuori täytyy välttämättä sijoittaa, koska muuten hänen  oikeuttaan huolenpitoon ja suojeluun ei voida turvata. Samalla kuitenkin rajoitetaan nuoren oikeutta erityisesti perhe-elämän suojaan.

Sijoituksen aikana taas esimerkiksi nuoren oikeus olla yhteydessä läheisiinsä tai liikkua vapaasti voi olla uhka hänen terveydelleen tai kehitykselleen. Tällaisissa ristiriitatilanteissa aikuiset joutuvat arvioimaan, mitkä nuoren oikeudet heidän on turvattava ensisijaisesti. He saattavat joutua tällöin puuttumaan nuoren yksityisyyteen tai oikeuteen liikkua vapaasti.

Lastensuojelulaissa on tarkkaan määritelty, mitä asioita tulee huomioida, kun lapsen etua arvioidaan sijaishuollossa. Lapsen etu ei ole siten mielipidekysymys. Aikuisten ja nuorten on hyvä tutustua yhdessä lapsen etua koskevaan sääntelyyn.

Nuoren tulee aina saada perustelut sille, miksi aikuiset katsovat jonkun päätöksen olevan hänen etunsa mukainen. Päätöksen perusteluista on käytävä ilmi, mitä ratkaisua pidetään lapsen etuna ja millä perusteilla asiaa on punnittu. Nuoren on tärkeä myös itse pyytää aikuisilta lisätietoa, jos päätöksen perustelut mietityttävät häntä.

Lapsen edun toteuttaminen on kaikkien eri sijaishuollon aikuisten yhteinen asia. Lastensuojelulain mukaan omalla sosiaalityöntekijällä on kuitenkin erityinen vastuu lapsen edun turvaajana.

Lapsen edun arvioiminen on aikuisten tärkeä velvollisuus. Kuitenkin myös nuorella itsellään on vastuu oman etunsa toteuttamisessa.

Aikuisten on kuultava nuoren omaa mielipidettä ja näkemyksiä harkitessaan hänen etunsa mukaista ratkaisua tai päätöstä. Nuoren käsitys omasta edustaan, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan lisääntyy iän ja kehityksen myötä. Siksi nuoren näkemyksillä tulee olla ajan kuluessa yhä enemmän painoarvoa.

Lapsen edun mukainen ratkaisu ei välttämättä ole sama kuin lapsen tai nuoren oman mielipiteen mukainen ratkaisu. Lapsen etu ei siis lähtökohtaisesti tarkoita samaa kuin oma tahto ja toiveet. Nuorella ei myöskään ole velvollisuutta tehdä päätöksiä, eikä hänelle saa jättää vastuuta päätöksenteosta vaikeissa tilanteissa.