Jokainen kasvaa ja kehittyy ainutkertaiseksi persoonaksi. Ihminen kehittyy läpi elämän, mutta lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaihe on erityisen tärkeä. Nuoren kehitystä arvioidaan esimerkiksi sen mukaan, miten hän ilmaisee tunteitaan, osoittaa kiinnostustaan eri asioihin sekä suhtautuu itseensä ja muihin.
Oikeus kehitykseen on erityinen alaikäisille kuuluva oikeus, jolla suojellaan lapsuuden ja nuoruuden tärkeitä kehitysvaiheita. Nuoren oikeus kehitykseen turvataan pitämällä hänestä mahdollisimman hyvää huolta. Nuorella on oikeus elää kannustavassa ja turvallisessa ympäristössä ja saada riittävästi aikuisen huolenpitoa ja suojelua.
Nuoren kehityksen kannalta tärkeää on, ettei hänen tarvitse huolehtia ikä- ja kehitystasolleen kuulumattomista asioista. Nuorella on oikeus oppia ottamaan vähitellen vastuuta lisää ja saada tähänkin aikuisen apua. Lisäksi jokaisella nuorella on oikeus kehittyä omaan tahtiinsa.
Yksi tärkeimmistä nuoren vaikuttamisen keinoista on se, että hänellä on oikeus kertoa omat mielipiteensä, toivomuksensa ja näkemyksensä omista asioistaan. Nuoren mielipide ja näkemykset voidaan jättää selvittämättä vain aivan poikkeuksellisesti, jos aikuinen arvioi niiden selvittämisen olevan nuorelle vahingollista.
Omien mielipiteiden ja näkemysten kertominen ja niiden huomioiminen on tärkeä jokapäiväinen oikeus, joka kuuluu kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Tämän lisäksi nuorta kuullaan lastensuojelun päätöksenteon yhteydessä tarkasti laissa määrätyllä tavalla. Tämä määrämuotoinen kuuleminen koskee 12 vuotta täyttäneitä nuoria. Kuulemisesta on ilmoitettava nuorelle etukäteen ja nuorella on aina oikeus saada aikuiselta kuulemiseen tarvitsemansa tuen.
Mielipiteiden ja näkemysten kertomisella ja kuulemisella on sama tavoite: toteuttaa nuoren oikeutta osallistua. Kyse on nimenomaan oikeudesta: nuori voi vapaasti valita, käyttääkö hän tätä oikeuttaan, eikä häntä saa esimerkiksi painostaa. Lisäksi nuorella on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, milloin ja miten mielipiteen selvittäminen tai kuuleminen tapahtuu.
Jotta nuori voi ymmärtää aikuisten tekemiä ratkaisuja, hänen on tiedettävä, miten aikuinen perustelee näkemyksensä. Perustelujen kertominen nuorelle on aikuisten velvollisuus. Nuori voi myös itse aina pyytää aikuiselta perusteluja.
Nuorella on oikeus saada tietoa kaikista niistä seikoista, joita aikuiset pitävät tärkeinä, kun he päättävät hänen asioistaan. Aikuisten tehtävänä on myös kertoa nuorelle mikä merkitys hänen mielipiteillään ja ajatuksillaan on ollut, kun he ovat tehneet päätöksen.
On tärkeää, että aikuiset kertovat päätöksistä ymmärrettävällä ja nuorelle sopivalla tavalla. Kirjalliset päätökset ja muut asiakirjat on hyvä käydä rauhassa yhdessä läpi, ja vaikka useaan kertaan. Asioiden perusteleminen on erityisen tärkeää silloin, kun nuori on eri mieltä aikuisten tekemistä ratkaisuista.
Jotta nuori voi tehokkaasti vaikuttaa asioihinsa, hänen on oltava perillä siitä, mitä hänen elämässään tapahtuu. Sijoituksen aikana nuoresta kerätään tietoja erilaisiin asiakasdokumentteihin. Niihin tallennetaan tietoja muassa nuoren sijoituksen tarpeesta ja toteuttamisesta sekä nuoren arjen sujumisesta.
Asiakasdokumentteja ovat esimerkiksi aikuisten tekemät:
Nuorella on pääsääntöisesti oikeus saada nähdä häntä koskevat kirjaukset ja asiakirjat ja kommentoida niitä. Joskus aikuiset voivat kuitenkin olla antamatta nuorelle häntä koskevaa tietoa. Näin voidaan tehdä, jos aikuinen arvelee tiedon vahingoittavan nuorta. Tällaiset tiedot nuori voi saada itselleen myöhemmin, viimeistään kun hän tulee täysi-ikäiseksi.
Joskus nuori voi olla epävarma tai eri mieltä siitä, miten hänen oikeutensa sijaishuollossa toteutuvat. Silloin keskustelu omien lähiaikuisten tai oman sosiaalityöntekijän kanssa on usein hyvä tie lähteä selvittämään asiaa.
Jos tämä ei tunnu mahdolliselta tai nuori on keskustelun jälkeen edelleen epävarma tai eri mieltä asiasta, hän voi myös käyttää niin sanottuja oikeusturvakeinoja. Eri tilanteita varten on olemassa erilaisia oikeusturvakeinoja:
Valitus:
Kantelu ja muistutus:
Kantelu tehdään eduskunnan oikeusasiamiehelle tai aluehallintovirastolle. Muistutuksen voi tehdä johtavalle sosiaalityöntekijälle tai lastenkodin johtajalle. Kanteluita ja muistutuksia voivat tehdä kaikenikäiset lapset ja nuoret.
Aikuisten tehtävänä on aina auttaa ja tukea nuorta oikeusturvakeinojen käytössä. Lisäksi aikuisten velvollisuutena on selittää nuorelle, millaisessa tapauksessa hänellä on mahdollisuus saada oikeusapua eli päästä keskustelemaan asioistaan juristin kanssa.
Erityinen velvollisuus auttaa ja neuvoa on omalla sosiaalityöntekijällä. Lisäksi joka kunnassa on sosiaaliasiamies. Nuori voi ottaa sosiaaliasiamieheen yhteyttä, kun hänellä on kysyttävää oikeuksistaan lastensuojelun asiakkaana tai kun hän tarvitsee apua valituksen, kantelun tai muistutuksen tekemisessä.
Aikuisilla on sijaishuollossa velvollisuus käyttää niin sanottuja rajoituksia, kun nuoren tilanne sitä vaatii. Aikuiset voivat tarvittaessa esimerkiksi:
Rajoituksilla puututaan nuoren perus- ja ihmisoikeuksiin sekä itsemääräämisoikeuteen. Siksi niiden käyttö on aina poikkeuksellista eikä nuoren tavanomaista kasvatusta tai hoitoa.
Rajoituksia voidaan käyttää vain silloin, kun nuori on otettu huostaan tai hän on kiireellisesti sijoitettuna. Jos nuori on sijoitettu avohuollon tukitoimena, mitään rajoituksia ei voi käyttää.
Kaikkia eri sijaishuollon rajoituksia saa käyttää ainoastaan lastensuojelulaitoksissa. Kun nuori on perhehoidossa, hänen yhteydenpitoaan läheisiin voidaan rajoittaa. Perhehoidossa ei saa käyttää sen lisäksi muita rajoituksia.
Rajoituksen käytön on oltava lapsen edun mukaista. Aikuisten velvollisuutena on myös aina selvittää, mitä mieltä nuori on itse rajoituksen käyttämisestä.
Rajoitukset liittyvät aina nuoren hoitoon ja huolenpitoon. Rajoitusten käyttäminen on tarkoitettu tilanteisiin, joissa nuoren oma tai jonkun muun henkilön ruumiillinen koskemattomuus, terveys ja kehitys tai arvokas omaisuus on vaarassa, eikä niitä voi turvata pelkästään keskustelemalla ja nuoren kanssa sopimalla.
Rajoitusten käyttäminen rangaistuksena on kiellettyä. Rajoitus ei saa myöskään koskaan sisältää nuoren alistamista, kurittamista tai nuorta muutoin loukkaavaa kohtelua.
Aikuisen on lopetettava rajoitus heti, kun normaali kasvatus ja säännöt riittävät. Rajoitukset ovat siis eri asia kuin tavanomaiset kasvatuskeinot, rajat ja säännöt, kuten esimerkiksi kotiintuloajat.
Sijaishuollon aikuisten tehtävänä on kertoa nuorille eri rajoituksista ja siitä, milloin niitä voidaan käyttää. Nuori voi myös itse pyytää aikuisilta lisätietoa rajoituksista.
Kaikkia koskevat yhteiset säännöt sijaishuollon rajoituksista löytyvät lastensuojelulaista. Lastensuojelulaissa on tarkkaan säädetty muun muassa:
Kun nuoreen on kohdistettu jokin rajoitus, on aikuisen arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä nuoren kanssa. Nuoren kanssa tulee käydä läpi muun muassa sitä, miksi rajoitusta on päätetty käyttää, miten aikuiset ovat toimineet tilanteessa sekä mitä nuori voi tehdä, jos hän on eri mieltä rajoituksen tarpeesta.